SOCIAL MEDIA

Sunday 13 April 2014

Suhteeni supermarkettiin

Rakastan ruokaostoksilla käymistä. Rakastan pieniä ruokakauppoja ja supermarketteja. Rakastan muovisia ostoskoreja, lehtihyllyä, juustotiskiä ja liukuhihnaa. Ulkomailla tykkään aina mennä ruokakauppaan ja katsella mitä kaikkia aarteita sieltä löytyy. Pienempänä oli siistiä käydä Lidlissä, koska se oli vähän niin kuin olisi käynyt ulkomailla, kaikenlaisia ihania saksalaisia juttuja.

Ruokaostoksilla käyminen on melko erilaista Suomessa ja Kabulissa, mutta samanlaisuuksiakin löytyy. Supermarketit näyttävät aina aika samalta. Jostain syystä maitohylly on aina kaupan takaosassa. Lattiat kiiltävät ja hyllyt ovat täydellisesti täynnä tavaraa.

Käyn Kabulissa aina samassa supermarketissa, josta löytyy kaikki tarvittava hedelmistä ja salt & vinegar Pringleseistä vessapaperiin ja folioon. Ostoskorini on melkein aina sama, siihen kuuluu banaaneja, kelmuun pakattuja kiivejä ja viinirypäleitä, porkkanoita, pinaattia, perunoita, maitoa, iranilaista juustoa, keksejä, Coke Zeroa, valmis kreikkalainen salaatti, sipsejä, maapähkinävoita, kaurahiutaleita, kahvia. Paljon muuta en tarvitse.

Tämä Kabulin supermarket näyttää melkein samalta kuin supermarketit kotona, hyllyt täynnä ruokaa siistissä järjestyksessä.

Kabulin kauppa, melkein kuin lähikauppani ABC Suomessa.

Joulun aikaan Kabulin marketissa oli jopa huurteinen joulukuusi, söpöä:



Suhtautumiseni ruokaostoksiin on muuttunut Kabulissa asuessani. Ensimmäinen paikka, johon menin Kabulissa uuden kodin jälkeen oli tämä supermarket. Pyysin kuskilta, että mennään kauppaan. Olin aivan paniikissa ja peloissani, en tiennyt yhtään mistä löydän mitäkin ja olin aivan varma että kuolen tällä reissulla. Vähän ajan päästä aloin tykätä ruokakauppaan menemisestä. Siellä sai kävellä ympäriinsä aivan vapaasti, puristella hedelmiä ja vertailla eri pastamerkkejä ja viettää vapaa puolituntinen. Kaupan yläkerrassa myydään vaatteita, ja löysin sieltä muun muassa lempineuletakkini ja kärpässienikuvioisen vyön.

Viime aikoina turvallisuustilanteen huonotessa olen kuitenkin alkanut vähän kammota markettia. Olen melko vakuuttunut, että se on yksi talebanin hyökkäyskohteista (markettiin hyökättiin vuonna 2011,jolloin kahdeksan ihmistä kuoli), ja yritän vältellä sinne menemistä. Jos menen, menen illalla myöhään tai outoihin aikoihin. Kerään ostokset koriin niin nopeasti kuin mahdollista ja pälyilen kaikkia ihmisiä epäilevästi. Pari viikkoa sitten lymyilin kassasta kauempana muutaman minuutin, koska olin vakuuttunut että kassalla olevat asiakkaat ovat itsemurhapommittajia. Kiitän onneani joka kerta kun pääsen autoon takaisin.

Suomessa olen taas ihan innoissani ruokakaupoista. Haahuilen pitkin käytäviä ja katselen juustoja ja jukurtteja. Ei mitään ahdistusta, ja kaupasta voi ostaa ihan kaikkea mitä haluan!

Neliökuvioinen lattia täälläkin, mutta rennompi meininki.

Unelmakorini sisältö on kutakuinkin tässä (Kabulista ei saa mitään näistä, paitsi porkkanoita ja punaista paprikaa, mutta se on älyttömän kallista. Vihreä paprika ei taas maistu miltään):


Kun tulin kaupasta takaisin eilen, mietin taas miten siistiä on  kävellä ulkona ja mennä ruokakauppaan ihan turvallisin fiiliksin. ABC näytti siinä auringonlaskussa todella kauniilta, melkein tuli tippa linssiin, heh.


Huomenna lähden Lontooseen, odotan innolla ainakin Waitrose ja Marks & Spencer -ruokakauppoihin menemistä ja haahuilua juusto- ja sipsikäytävän välillä. Viikon ohjelmaa ei tarvitse enää miettiä. Fabulous.

18 comments :

  1. Hahah, oon ihan samanlainen. Ulkomaanmatkojen kohokohtia mulle on aina isossa ruokakaupassa käyminen. On parisuhdekin ollut välillä vähän kovilla...

    ReplyDelete
  2. Mulla taas on vajaan 20 min kävelymatkan päässä neljä suurta markettia plus Lidl, mistä syystä ulkomailla olen ihastunut kaikkiin pieniin erikoiskauppoihin kuten pullapuoteihin, hedelmäkauppoihin ja pikkuruisiin kahviloihin, joissa saa pöytiintarjoilun. Vaihtelu virkistää, aivojakin, kun joutuu miettimään ruokien nimiä vajavaisella kielitaidolla.
    Birgitta

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ooh pikkukaupat ja kahvilat ovat ihania! Pöytiintarjoilu on myös hyvä juttu, olin just Kööpenhaminassa, jossa muuten ihania brunsseja häiritsi se kymmenen minuutin jonottelu pienessä tilassa maksamaan ja tilaamaan.

      Delete
  3. Täältä löytyy kans yksi, joka voi viettää ongelmitta suhteettoman pitkiäkin aikoja supermarkettien hyllyjen välissä tutkaillen, ihmetellen ja ihastellen kaikkia sellaisia tuotteita, mitä Suomesta ei löydy :D Vielä tosin en oo päätynyt käymään kaupassa maassa, jossa sitä tavallista marketissa käyntiäkin voi olla syytä pelätä ja jossa kauppareissun ajoitus ja hoitaminen kannattaa miettiä etukäteen turvallisuussyistä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kauppareissut ulkomailla on usein ihania, sieltä voi löytää vaikka mitä aarteita halvalla. Kabulissa tosin harmittaa, ettei kaupassa käynnistä voi nauttia, vaan se on nykyään ihan operaatio. Monien organisaatioiden työntekijät eivät saa edes enää käydä kaupassa.

      Delete
  4. Täällä kanssa yksi joka rakastaa ulkomailla kaupoissa käyntiä! En tiedä johtuuko väsymyksestä, mutta tuo abc:n piha näyttää aivan samalta kuin oman lähi abc:ni piha..

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hehe, ehkä me ollaan naapureita! Tai kaikki ABC:t varmaan näyttää samalta.

      Delete
  5. maitohyllyt ovat perällä, koska lastauslaiturin täytyy olla sen verran sivussa, ettei kuormanpurku vie tilaa parkkipaikalla ja kylmiöiden oltava mahd helposti takaoven lähellä, jotta kuskilla ei mene kauaa aikaa lykkiä maidot yms perille ilman, että kylmäketju katkeaa..

    ReplyDelete
    Replies
    1. kiitti tästä tiedosta, nyt sekin selvisi! aika järkevää kyllä.

      Delete
  6. Hei! Onnistuisiko Skype tai mailihaastis Turun ylioppilaslehteen?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei Jouko! Juu tietysti, sori - huomasin juuri vasta myös Twitter-viestisi.. viime viikkoina vähän laiskasti koneella! :) laitan sähköpostia sulle.

      Delete
  7. Moi! Kiitoksia mielenkiintoisesta ja hyvin kirjoitetusta blogista. Netti on pullollaan blogeja, mutta tosi harvoin löytää mitään oikeasti kiinnostavaa. Vaikka tekstit ovatkin omalla tavallaan arkisia, niin ne saa seikkailuhalun kasvamaan ja sukat pyörimään jalassa. Jatka samaan malliin. Ja mahtavaa, että näet ABC:nkin kauniina!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Antti niin kivasta kommentista! Kiva että olet löytänyt tänne!

      Delete
  8. Hei! Anteeksi tyhmä kysymys, mutta onko tuo Kabulin supermarket ulkkaripaikka, vai käyvätkö paikallisetkin tällaisissa kaupoissa? Kiinnitin huomiota englanninkielisiin kyltteihinkin...

    Kiitokset mielenkiintoisesta ja silmiä avaavasta blogista!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Moikka, ei ollenkaan tyhmä kysymys! Siellä käy paljon afgaaneja ja myös ulkomaalaisia. Kyltit ovat englanniksi ja paikallisella darin kielellä siinä alapuolella. Afgaanit, joita siellä käy ovat parempituloisia, sillä näiden markettien tuotteet ovat aika kalliita. Aina kun menen kauppaan, siellä on enemmän afgaaneja kuin ulkkareita, koska ulkkareita on Kabulissa kuitenkin suhteellisen vähän. Pienempituloiset afgaanit tekevät ostoksia usein paikallisissa basaareissa ja kaduilla. Kaduilta löytyy hyviä hedelmä- ja vihanneskauppoja, mutta isot marketit on kätsyjä, kun sieltä saa kaiken samalla kertaa.

      Ja kiitti kivasta palautteesta!

      Delete
  9. Anteeksi, kun olen hiukan hapannaama, mutta...

    Yksi Asioihin Perehtynyt ystäväni kertoi, että viinirypäleissä on kaikkein eniten erilaisia säilöntä- ja torjunta-aineita, jopa lähemmäs 40 eri sorttia...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oho, voi hyvin ollakin! Ne kantsii pestä hyvin.

      Delete